Tuhkimo

KUVIn aluesarja tekee paluun kevään mittaisen tauon jälkeen!

Syyssarja 2026 starttaa minä muunakaan päivänä kuin Kino Killan 2-vuotissyntymäpäivänä 28.9. ja jatkuu marraskuun viimeiselle viikolle.

Maanantaisin klo 19:30 ajetaan arkiston aarteita 35mm filmiltä, liput 9/5€. Lämpimästi tervetuloa!

Tutustu KUVIin ja aluesarjoihin täältä: https://kavi.fi/elokuva-arkisto-myos-verkossa/aluesarjat/

Kaikki tuntevat Tuhkimon tarinan ainakin pääpiirteissään. Paha äitipuoli, pahat sisarpuolet. Kurpitsaan kaiverretut vaunut, keskiyöllä raukeava taika ja vain yhteen jalkaterään istuva lasinen juhlakenkä. Jonkinlaista Tuhkimon tarinaa ovat kertoneet niin antiikin kreikkalaiset, suurten dynastioiden ajan kiinalaiset kuin 80-luvun porilaisetkin. Ensimmäistä kertaa lasikenkäinen tyttö filmattiin jo 1800-luvun puolella. Tekijänä Georges Melies, kuka muukaan.

Tämä neuvostoliittolainen vuoden 1947 versio sadusta on Nadezhda Kosheverovan signeeraama. Stalinistinen elokuva ei ollut vain kohottavia kertomuksia kymmenen työtoverin hommat urakoivista lapiomiehistä, perheensä vasikoivista pikkupartisaaneista tai pyhimyskuvia Stalinista itsestään. Myös saduille oli sijaa, koreille karkumatkoille ankeasta todellisuudesta. Kosheverovan leipälajina oli satumaisten näkyjen kuvitteleminen työläisten paratiisin valkokankaille. Tuhkimosta alkanut satuelokuvien sarja jatkui pitkälle perestroikan päiviin saakka ja sisälsi mm: tulkinnan myös Jacques Demyn filmaamasta Aasinnahasta.

Hänen Tuhkimonsa heittäytyy täysin rinnoin sadun maailmaan ottaen lähdemateriaalin tosissaan ja tuntematta tarvetta koristella ikiaikaista tarinaa yhtäkuin-merkeillä nykyaikaan tai silmäniskuilla katsojalle. Elokuva on kimaltavien juhlapukujen, linnojen ja taikametsien, tanssin ja laulun juhlaa. Lähimpänä vertailukohtana voisi olla niin ikään sodan jälkeen ilmestynyt sekä sadun satumaisuuden kaikessa hullunkurisuudessaan kuolemanvakavasti ottava Edvin Laineen Prinsessa Ruusunen (1949). Merkittävimpänä erona tietysti se, että tätä elokuvaa ei näe Yleisradion iltapäivänäytöksenä. 

Teoksesta näytetään alkuperäinen mustavalkoversio. Netistä löytyvistä jälkikäteen väritetyistä versioista ei kannata välittää.