Herrat pitävät vaaleaveriköistä

Turun elokuvakerhon syyssarjan teemana on 100 vuotta syntymästä, jonka puitteissa olemme koonneet oheisen neljän elokuvan sarjan, joiden lajityyppinä on syksyn ankeutta torjuva komedia. Näytökset Kino Killassa keskiviikkoisin kello 19.30. 

Tutustu ja lue lisää Turun elokuvakerhosta täältä: https://turunelokuvakerho.blogspot.com/

Satavuotissarja huipentuu siihen suurimpaan synttärisankariin.

 Suurempaa elokuvatähteä kuin traagisesti jo vuonna 1962 menehtynyt Marilyn (pelkkä etunimikin riittäisi kertomaan kenestä on kyse) Monroe ei ole, ole ollut tai tule olemaan. Silti ylisanat eivät tunnu riittävän. Vaikka Marilyn on suurin, on hän vielä mainettaan suurempi, parempi ja monipuolisempi. Vaikka elokuvia on melko vähän — päärooleja vain päälle tusina ja niistäkin osa tusinarooleja — ovat täysosumat sitäkin tarkempia.

Eräs täysosumista on Herrat pitävät vaaleaveriköistä (1953), joka näyttää meille itseironisen, briljantisti säkenöivän komedienne-Marilynin uransa kovimmassa vedossa. Hänen aisaparinaan nähtävä toinen armoitettu komedienne Jane Russell ei paljoa kalpene rinnallaan heiluvalle supertähdelle. Kameran takana on yhtä lailla ylisanoja ansaitseva Howard Hawks, jonka sanotaan tehneen parhaan elokuvan jokaisessa vanhan Hollywoodin genressä. Tällä kertaa vuorossa on musikaali.

Tarinassa parivaljakko matkustaa kohti Eurooppaa (samalla laivalla kuin Helsingin olympialaisiin suuntaava himbojen voimistelujoukkue!) suunnitelmissaan löytää rikkaat, rakkaat ja yksinäiset miehet itselleen. Technicolor-väreissä hehkuvan, ylpeän keinotekoisen ja yllättävän suorapuheisen poptaideteoksen uskontunnustuksena soi Marilynin esittämä hittikappale Diamonds are a Girl’s Best Friend.

Jos et tykkää tästä elokuvasta, niin suosittelen jonkun toisen harrastuksen aloittamista. Vaikkapa sijoittaminen tai salametsästys voisi sopia sinulle paremmin.